Sinikelta-ara

Koko ja ulkonäkö
Sinikelta-ara on maailman suurimpia lentäviä papukaijoja. Sen keskimääräinen pituus on 80–90 cm (yleensä noin 86 cm) ja siipien kärkiväli yli 100 cm. Sinikelta-aran vatsa, siipien ja pyrstön alapuoli ovat keltaiset, selkä, pyrstön takaosa, siivet ja niska siniset, kaula musta, päälaki vihreä, silmien alue valkoinen ja silmän ympärillä on mustia juovia.

Esiintyminen
Sinikelta-araa tavataan Panaman itäosista Bolivian pohjoisosiin ja Kaakkois-Brasiliaan. Laji on hävinnyt Trinidad ja Tobagosta, jossa sitä aikanaan tavattiin. Carl von Linné kuvaili lajin holotyypin Pernambucosta saadusta näytteestä.

Elinympäristö
Sinikelta-ara elää vesialueita reunustavissa metsissä ja soisilla alueilla 500 metrin korkeuteen saakka.

Lisääntyminen
Sinikelta-arat pesivät tavallisimmin katkenneiden palmujen koloissa ja munivat tavallisesti kaksi valkeaa munaa. Pesintä tunnetaan vankeudesta: vain naaras hautoo noin 25 päivää ja poikanen jättää pesän 13 viikon ikäisenä. Nuori lintu käy läpi sulkasadon ja puolivuotiaana sen erottaa aikuisesta arasta oikeastaan vain tummista silmistä.

Ravinto
Sinikelta-ara syö erilaisia lehtiä, siemeniä, hedelmiä ja pähkinöitä. Manun kansallispuistossa Perussa sen on todettu syövän ainakin kahtakymmentä eri kasvia, joista monet sisältävät ihmiselle, mutta eivät ilmeisesti sille myrkyllisiä tai pahanmakuisia yhdisteitä. Häkkilintuna sille voi syöttää papukaijan siemenseosta, viherravintoa, hedelmiä ja pähkinöitä. Sinikelta-arat ja muut arat kerääntyvät usein syömään mineraalipitoista maata, mikä saattaa auttaa ravintokasvien vaarallisten yhdisteiden neutraloimisessa, mutta myös mineraalivarojen täydentämien on olennainen osa savirinteillä käyntejä.

17. MÄRTSIST 2014 KUNI 16. MÄRTSINI 2015 AITAS EESTI PAPAGOI OÜ-L TURUNDUSTEGEVUSI ELLU VIIA JA PÕHIVARA SOETADA ETTEVÕTLUSE ARENDAMISE SIHTASUTUSE ALUSTAVA ETTEVÕTJA STARDITOETUSE PROGRAMM.